lauantai 30. huhtikuuta 2011

Stnmoinen viikko.

Tulipahan sekin viikko elettyä. Miten viikko, jossa on vain 4 varsinaista arkipäivää, voikin tuntua joskus näin tukalalta.. Ja varoitus: KILOMETRIPOSTAUKSIA INHOAVAT - VAROKAA!

Tiistaina alkoi koko homma aivan hemmetinmoisella vaatekriisillä, kaikki vakkarivaatteet ja "näissä voin mennä minne vain" -vaatteet olivat pesussa, joten oli pakko improvisoida. Löysinkin päälleni sitten ylisuuren paidan, jonka kiedoin lantion oikealle puolelle solmuksi + yhdistettynä kenkiin ja normiin deniminsinisiin farkkuihin.

Tiistaina oli koulussa sitten aika aikamoisen luennon, joka käsitteli taidehistoriaa. Koulun olisi pitänyt loppua vasta klo 16, mutta opettajalla oli joku kokous minne piti mennä. Pääsimme sitten jo kahdelta.Olin kaverini kanssa sopinut että menemme kahden pussilla meille muokkaamaan Nuvan järkkäämälle Action Nightille julistetta ja täältä sitten viideksi kokoukseen.

Päästiin kokoustamaan ja kuulin, että yksi porukastamme on lopettanu. Meitä jäi jäljelle vain yhdeksän + ohjaaja. Tosin tämän pystyi aika hyvin arvata, ei ihmistä ollut näkynyt parin ekan kokouksen jälkeen. Kokouks eteni loppuosaksi sitten ihan normisti.



Keskiviikkona sitten kasiin kouluun, luennointi taidesuunnista jatkuu. Olisiko ollut puoli kahdentoista aikaan kun lähdimme taidemuseoon kiertelemään. Olisi ollut niin ihana lopettaa aurinkoinen päivä siihen, mutta ei; kaksi ruotsin tuntia oli vielä kestettävä eikä auttanut muu kuin raahautua koululle. Pääsin sieltä sitten neljän aikaan pois ja opettajani ei meinannu uskoa että minun bussini lähti 5 yli pysäkiltä ja siihen oli kerettävä, joten jouduin juoksemaan bussiin jotta kerkesin.

Kotiin päästyäni aloin muokkaamaan eilisessä kokouksessa sovittuja muutoksia AN:n mainokseen. Sain kuin sainkin sen sitten lähetettyä ja päätimme Ronjan kanssa lähteä kylälle hiukan pyörimään. Oli ihan kiva ilta :) Tulin jo puoli kasin aikaan tuolloin kotiin, oli pakko nähdä salkkarit ja saada Miehen puolikkaat nauhalle. Joskus tuohon aikaan tuli sitten viesti että piilarini olivat haettavissa.



Torstai, ah niin kiireinen torstai. Oli aika tehdä perjantaina esitettävä esitelmä Pop-taiteesta ja Andy Warholista. Kaverini Iida teki pop-taiteen puolen, minä Warholin puolen ja näistä sitten koottiin yksi Power Point ja opetusmoniste muille jaettavaksi. Iida lähti jo vähän jälkeen kolmen kotiin tehtyään oman osanasa, itse jäin vielä vähää vaille neljään tekemään omaa osaani.

Kun pääsin koululta pois, lähdin kävelemään Instrua päin ostamaan kuukausipiilareitani. Olin juuri saanut piilarit ja piilarinestepurkin käteeni ja oli aika maksaa - ja pam, korttia ei hyväksytty ja muistin että kortissani on satasen rajoitus (homma tuli siis maksamaan yhteensä 115€)... Joten ei auttanut muu kuin lähteä aikas nopsasti kävelemään pankkia kohti jotta saisin käteiseksi nuo rahat piilareihin. Kerkesin juuri ennen sulkemisaikaa pankkiin ja sain rahat. Menin takaisin Instruun ja ostin piilarit.

Olisin kerennyt vierä linkkiin, mutta äitini soitti ja sanoi että ovat kaupungissa ja hän oli shoppaillessaan Palokassa oli löytänyt minulle juuri sellaiset housut joita olen metsästänyt. Tämä olikin ainut päivän piristys piilareiden lisäksi...



Perjantaiaamu koittaa, on aika herätä ja lähteä kouluun. Tämä aamu on kuitekin poikkeus; saan laittaan silmiini kuukausipiilarit! Ne menivät silmiin aivan kuin vettä vaan ja olin tyytyväinen... Noin 15 minuuttia. (Tämä piilariasia kokonaisuudessaan on niin pitkä juttu, että teen siitä aivan omanlaisensa postauksen..)

Pääsin kouluun ja ihmettelin luokkaan mennessäni miksi luokanvalvojamme istuu opettajan paikalla. Hän tuli kertomaan tälläistä: "Aina joskus meillä silloin kun harvoin muistamme, on tapana muistaa opiskeluaan huomattavasti parantaneita ja/tai niitä, joiden koulumenestys on ollut erinomaista koko vuoden." Kuuntelin koko asiaa vain puolella korvalla, luin silloin uutisia Iltasanomista. Tajusin koko asian vasta ku hän tuli eteeni seisomaan, sanoi onneksi olkoon ja ojensi vapaa-valintaisen elokuvalipun kouraani. Olin tuo jonka koulumenestys oli ollut erinomaista. Ihmettelin hiukan, sillä mielestäni luokallamme on muutama jotka ovat tehneet hommansa yhtä hyvin kuin minä. Noh, ylpeä silti olin XD

Tästä aamun iloisuudesta hommat menivätkin sitte alaspäin. Kotiin tullessani päätäni & silmäni särki ja tuntui kuin joku olisi heittänyt sumuverhon silmilleni. Päätin tuolloin ottaa piiarit pois, sillä silmäni olivat kuivat ja ärtyneet. Kerroin asiasta vanhemmilleni ja ennekuin kerkesin ajatella asiaa tarkemmin, oli äitini soittanut ajan optikolle täksi päiväksi. Illansuusta lähdin vielä tuulettumaan ja tulikin tehtyä siinä sellainen 10km lenkki isäni kanssa, oli mukava päästä pitkästä aikaa kävelemään. Niin ja vitutukseen vielä se, että kaverini pitivät bileet, joihin eivät sitten viitsineet minua kutsua... Tätä ihmettelin ihan tosissani ja ihmettelen vieläkin... Ja hyvä jos tietyt ihmiset tätä sattuvat lukemaan, tiedätte ainakin miltä meitistä tuntuu.



Tänään sitten menin optikolle ja sain huonoja uutisia. En voi allergioideni takia käyttää kuukausipiilareita, joten pidän nyt tauon koko piilarihomman kanssa ja annan silmieni rauhoittua. Tähän päälle varasimme vielä tiistaille silmälääkärin, katsotaan mitä hän sanoo. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että joudun kituuttamaan itseäni vielä ainakin noin 25 vuotiaaksi asti silmälasien/piilarien kanssa, sillä optikon sanoin "jos menisit laserleikkauksen esitutkimukseen ne heittäisivät sut sieltä heti pihalle." eli olen liian nuori + näköni on tasaisesti huonontunut ja näön pitäisi pysyä tasaisena ainakin n. vuosi ennen kuin voi edes harkita asiaa..

Saatan siis joutua hommaamaan uudet lasit sillä näissä nykyisissä on liian vähän voimakkuuksia, joiden takia saan päänsärkyä aika usein. Täytyy nyt katsoa mitä tiistainen lääkäri sanoo, kertoilen sitten asiasa enemmän :)

Henkisesti aika vittumainen viikko, joskohan ensi viikko olisi hiukan helpompi... :)

4 kommenttia:

  1. mua häiritsee toi housu juttu :D olis kiva nähä minälaiset housut :D:D

    VastaaPoista
  2. Haha, voisin koittaa muistaa ottaa niitä asukuvia kun kamera on muutenkin aina menossa mukana niin näkisitte vähän ees miten pukeudun :D

    VastaaPoista
  3. Ah, Eput!<3

    Ihanan avoin ja rehellinen postaus muuten. Näitä lukee mielellään, vaikka aihe ei aina niin positiivinen olisikaan.:)

    VastaaPoista
  4. Eput on todellakin <3 Joskus vaan tekee mieli purkaa kaikki tänne :D

    VastaaPoista

Kaikenlainen palaute on tervetullutta (pysytään silti asiallisellal pohjalla) ja vaikka kommentoisitkin vanhaan postaukseen, luen ja vastaan siihenkin!

Kiitos kommentistasi! :)

In English or in Finnish, please :)