maanantai 26. maaliskuuta 2012

Santa Anan luostari


Pääsimme työmme puolesta käymään hiukan Murcian ulkopuolella sijaitsevassa Santa Anan luostarissa. Tämä luostari oli rakennettu noin puoleenväliin vuorenrinnettä ja opastekylttejä paikalle oli vähän, joten sen löytäminen kesti hiukan.
Pääosa luostarista sijaitsee aivan vuorentasanteen perällä, josta löytyy museo sekä kirkko. Vaikka itse pääosa on hyvin pieni, luostari levittyy laajalle alueelle: munkkien asuinsijat laskevat hiukan alas tulosuuntaan päin ja puut sekä muu kasvillisuus & munkkien pyhätöt levittäytyy kirkon ja museon taakse.
Nyt jo autioituneista taloista näkee, että luostari on nähnyt parhaat vuotensa. Meitä museossa kierrättänyt munkki kertoi, että heitä on nykyään enää kolme jäljellä luostarissa. Kukaan heistä ei ollut kovinkaan nuori, muttei kovin vanhakaan - meitä kierrättänyt munkki oli siinä 40 ja 50 ikävuoden välissä.

Santa Anan munkit eivät ole nykyään kauhean omavaraisia – veden he kyllä saavat vuorilta, sitä on riittämiin ja ruokaa löytyy lahjoituksien kautta sekä kaupoista, mutta lämmitystarpeista on pula. Heillä ei millään ole varaa lämmittää koko luostaria ja siellä olikin paikoittain melko vilpoinen. Koko retken tarkoitus oli tarjota heille hiukan Torreviejassa, Suomi-Seuran tiloissa toimivan käsityökerhon tekemiä lämmikkeitä – villasukkia! Munkki otti sukat hymyssä suin vastaa, oli varmasti mukavaa saada hiukan lämmikettä talven kylmyyttä vastaan. (Tämä luostarikin - niinkuin melkein kaikki Espanjalaiset talot - oli tehty kivestä, eikä niissä ollut minkäänlaisia eristeitä. Talvisin Espanjan yöt ovat hyvinkin kylmiä, varsinkin kun mennään sisämaahan päin, missä tämä luostari sijaitsi, joten kivi jäähtyy ja viilentyy. Sama pätee päinvastoin kesällä - kun on tarpeeksi lämmintä niin kivi alkaa lämmetä ja sisällä saattaa olla tuskallisenkin kuuma.)

Saimme alkuun kierrellä museossa aivan rauhassa ja ihmetellä ja katsella kaikennäköistä tilpehööriä, jota jotkut ovat sinne matkoiltaan tuoneet. Museo-osaan sai – ainakin oman käsitykseni mukaan – tuoda jokainen joka tahtoo jonkun pienen esineen, joka laitettaisiin esille museoon. Esineitä oli melkein jokaisesta maasta, mutta Suomesta en huomannut yhtäkään, vaikka sellainenkin sanottiin olevan. Harmi, olisi ollut mukava löytää Suomestakin jälki noinkin kaukaa kotoa!

Tähän on hyvä puolittaa, teen tästä aiheesta kaksi pienempää postausta joista toisen osan julkaisen huomenna. :) (Oli muutamat ongelmat tätä tehdessä, kuvat kettuili ja netti temppuili ja Blogger julkaisi aina ihan väärässä kohdassa puolikkaan julkaisun ja äh..)

(Kaikki kuvat paitsi num. 4 - (c) Kaisa Juntunen)

3 kommenttia:

  1. Mä en ole koskaan käynyt luostarissa, olisi aika upeaa päästä! Viime kesänä piti mennä valamoon, kun siinä lähellä mökkeiltiin, vaan jäi menemättä.

    Upeaa kun koulun kautta saa auttaa :)

    VastaaPoista
  2. Näyttää todella kauniilta paikalta!

    VastaaPoista
  3. Oli kyllä tosi hieno paikka, olis varmasti ollut vielä kauniimpaa kesällä tai syksyllä, ei olisi kaikki ollut niin karun näköistä :)

    VastaaPoista

Kaikenlainen palaute on tervetullutta (pysytään silti asiallisellal pohjalla) ja vaikka kommentoisitkin vanhaan postaukseen, luen ja vastaan siihenkin!

Kiitos kommentistasi! :)

In English or in Finnish, please :)